Vuorovaikutuksen johtamisen muutos

Monessa organisaatiossa vuorovaikutusta pidetään pehmeänä taitona.
Hyvä keskustelija on arvostettu, huono keskustelija saa palautetta. Mutta harvoin pysähdytään kysymään: miten vuorovaikutusta johdetaan?

Asiantuntijatyössä työ ei enää etene käskyillä tai yksittäisillä päätöksillä. Se etenee keskusteluina: kokouksissa, chateissa, kahdenkeskisissä kohtaamisissa, nopeissa kommentoinneissa ja pidemmissä pohdinnoissa.

Jos vuorovaikutusta ei johdeta, työ ei etene – se hajaantuu.

Tässä blogissa Karoliina Jarenko tarkastelee, mitä vuorovaikutuksen johtaminen tarkoittaa muuttuneessa esihenkilötyössä ja miksi keskustelun laatu on yksi keskeisimmistä tuottavuuden ja uudistumiskyvyn tekijöistä.

Tämä on osa 4/5 -blogisarjaa muuttuneesta esihenkilötyöstä. Aiemmissa osissa on käsitelty työn johtamista ja oppimisen johtamista. Seuraavassa osassa syvennytään kehollisen ja psykologisen työkyvyn johtamiseen.

Vuorovaikutus ei ole yksilön ominaisuus – se on rakenteellinen kysymys

Perinteisesti vuorovaikutuksen kehittäminen on kohdistunut yksilöihin:
opettele kuuntelemaan paremmin, kysy avoimia kysymyksiä, anna rakentavaa palautetta.

Nämä ovat tärkeitä taitoja, mutta ne eivät yksin riitä.

Vuorovaikutuksen johtaminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että esihenkilö johtaa:

• missä asioita käsitellään

• milloin niitä käsitellään

• kenen kanssa niitä käsitellään

• ja millä tarkoituksella niitä käsitellään

Ilman tätä keskustelu jää sattumanvaraiseksi.
Silloin työ kuormittaa ja päätökset viivästyvät.

1. Keskustelun tarkoitus – miksi olemme tässä?

Moni kokous alkaa ilman selkeää kysymystä.
Moni keskustelu päättyy ilman selkeää päätöstä.

Vuorovaikutuksen johtamista on:

• kirkastaa, mitä varten kokoonnutaan

• erottaa ajattelukeskustelu, päätöskeskustelu ja tiedottaminen toisistaan

• varmistaa, että keskustelu johtaa johonkin

Kun keskustelun tarkoitus on selkeä, energia ei valu hukkaan.

2. Foorumit – missä asioita oikeasti käsitellään

Kaikkea ei tarvitse käsitellä kaikissa kanavissa.
Silti monessa organisaatiossa samat asiat kiertävät sähköpostissa, chatissa ja kokouksissa ilman, että kukaan ottaa niistä omistajuutta.

Vuorovaikutuksen johtamista on:

• määritellä, missä päätökset tehdään

• missä asioita pohditaan

• missä informoidaan

Itseohjautuvuus ei tarkoita, että jokainen saa valita oman fooruminsa.
Se tarkoittaa, että foorumit ovat selkeitä ja tarkoituksenmukaisia.

3. Kysymisen ja kuuntelemisen laatu

Esihenkilö ei enää kanna kaikkea asiantuntemusta yksin. Hänen tehtävänsä on johtaa ajattelua.

Tämä tarkoittaa:

• oikeiden kysymysten esittämistä

• tilan antamista ajattelulle

• ja kykyä sietää hetkeä, jossa vastausta ei vielä ole

Vuorovaikutuksen laatu näkyy siinä, uskalletaanko keskeneräisiä ajatuksia sanoa ääneen.

Ilman tätä oppiminen ja uudistuminen jäävät pintapuolisiksi.

4. Konfliktien ja erimielisyyksien käsittely

Erimielisyys ei ole merkki epäonnistumisesta.
Se on merkki siitä, että ihmiset ajattelevat.

Vuorovaikutuksen johtamista on:

• luoda tila, jossa eri näkemykset voidaan käsitellä ilman henkilöitymistä

• varmistaa, että konflikti ei jää kytemään

• ja tehdä näkyväksi, että ristiriidat ovat osa kehitystä

Konfliktien välttely on usein kalliimpaa kuin niiden käsittely.

Vuorovaikutus on työn infrastruktuuri

Muuttuneessa esihenkilötyössä vuorovaikutuksen johtaminen ei ole sivutehtävä.
Se on osa työn tekemisen infrastruktuurin johtamista.

Kun keskustelut ovat selkeitä, tarkoituksenmukaisia ja turvallisia:

• päätökset nopeutuvat

• vastuu jakautuu

• ja luottamus vahvistuu

Vuorovaikutuksen johtaminen ei tarkoita, että esihenkilö puhuu enemmän.
Se tarkoittaa, että hän johtaa sitä, miten työstä puhutaan.

Seuraavassa osassa tarkastellaan kehollisen ja psykologisen työkyvyn johtamista: miten työ vaikuttaa ihmisen vireystilaan, turvallisuuden kokemukseen ja palautumiseen – ja miten näitä voidaan johtaa rakenteiden ja arjen käytäntöjen kautta. Näitä teemoja käsitellään myös Almanovian Asiantuntijatyön johtaminen -valmennuskokonaisuudessa, jossa esihenkilötyötä tarkastellaan käytännönläheisesti, moduuli kerrallaan. Sarjan ensimmäinen moduuli keskittyy työn johtamiseen ja siihen, miten esihenkilö luo puitteet selkeälle, kestävälle ja vastuuta mahdollistavalle työlle.