Johtamiskoulutusten on aika uudistua – kohti ennakoivaa ja yhteisöllistä työhyvinvoinnin johtamista

Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Työn tekemisen tavat, rakenteet ja työn vaatimukset elävät jatkuvassa liikkeessä – mutta yksi asia laahaa perässä: johtamiskoulutukset. Työterveyslaitoksen tuore tutkimus osoittaa selkeästi, että suomalainen johtamisopetus ei ole pysynyt työelämän murroksen vauhdissa.

Yllättävää – vai sittenkään?
Useimmissa johtamisohjelmissa painotetaan edelleen ongelmien tunnistamista ja ratkomista. Malli on reaktiivinen: ensin sattuu, sitten sammutetaan tulipalo. Mutta tämän päivän työelämässä tarvitaan jotain aivan muuta. Tarvitaan kykyä ennaltaehkäistä haasteita, rakentaa hyvinvointia ennen kuin se horjuu ja johtaa organisaatiota kestävään tulevaisuuteen.

Tämän viikon blogitekstissä Karoliina Jarenko kuvaa, miten johtamiskoulutusten avulla voidaan siirtyä tulipalojen sammuttelusta paloturvallisen organisaation rakentamiseen.

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen ei ole pehmeää – se on strategista

Työterveyslaitoksen tutkimus nostaa esiin, että nykyiset johtamiskoulutukset painottavat vahvasti johtajan omaa hyvinvointia ja yksilötason ratkaisuja. Työhyvinvointia käsitellään irrallisina osioina sen sijaan, että sitä tarkasteltaisiin yhteisöllisenä, rakenteellisena ja strategisena kysymyksenä.

Tutkimuspäällikkö Anu Järvensivun haastatteluun viitaten:
Suomessa mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat jo niin mittavia ilmiöitä, että reagointi ei riitä – tarvitaan ennaltaehkäisevää otetta ja johtamiskoulutuksen uudistamista.

Tämä on täsmälleen se suunta, johon johtamisen tulisi kehittyä:

• ei vain yksilön tukemista vaan työyhteisöjen vahvistamista

• ei ongelmien käsittelyä jälkikäteen vaan hyvinvoinnin rakenteellista rakentamista

• ei irrallisia harjoituksia vaan kokonaisvaltaista, arkeen juurtuvaa johtamisotetta

Sisäisen motivaation johtaminen on työhyvinvoinnin kovaa ydintä

Ennakoiva työhyvinvoinnin johtaminen ei ole vain riskien torjuntaa – se on myös vahvuuksien vahvistamista.
Tutkimukset osoittavat, että kun työssä hyödynnetään ihmisten vahvuuksia ja sisäistä motivaatiota, kuormitus vähenee ja resilienssi kasvaa. Silloin työ ei ole vain suoriutumista, vaan merkityksellistä kehittymistä.

Miksi tällä on niin suuri merkitys?

1. Vahvuuksien tunnistaminen vähentää kuormitusta.
Kun työntekijä tekee sitä, missä on hyvä ja mistä innostuu, työ ei kuluta samalla tavalla.

2. Henkilökohtaisesti merkitykselliset oppimispolut lisäävät resilienssiä.
Oppiminen ei ole enää koulutuslistan suorittamista, vaan oman potentiaalin kasvattamista.

3. Yhteisöllinen oppiminen kertoo, että ihmisistä välitetään.
Se viestii: “Sinua ei korvata, vaikka työ muuttuu. Me uudistumme yhdessä.”
Tämä on modernin työelämän tärkein signaali ja pitäisi olla jokaisen yrityksen yritysvastuun keskiössä.

Yhteisöllisyys, psykologinen turvallisuus ja avoimuus – modernin työyhteisön sydän

Organisaatiot, jotka pärjäävät muutoksessa, ovat vahvoja yhdessä.
Psykologinen turvallisuus, hyväntahtoisuus ja avoin vuorovaikutus eivät ole pehmeitä arvoja – ne ovat tuottavuuden, innovaation ja resilienssin peruskiveä.

Kun työntekijät voivat tuoda esiin huoliaan, ideoitaan ja kokemuksiaan ilman pelkoa, organisaatio oppii joka päivä.
Se tarkoittaa:

• vähemmän kuormitusta

• enemmän merkityksellisyyttä

• parempaa työssä jaksamista

• vahvempaa sitoutumista

• rohkeutta uudistua

Yritys ja työyhteisö kulkevat silloin samaan suuntaan – kohti tulevaisuutta, jonka he luovat yhdessä.

Juuri nyt suunnitellaan ensi vuoden esihenkilövalmennuksia – miten varmistat, että ne ovat oikeansuuntaisia?

Tämä aika vuodesta on monessa organisaatiossa esihenkilövalmennusten suunnittelun sesonkia. Työterveyslaitoksen tutkimus on erinomainen muistutus: tarjouspyyntöihin kannattaa sisällyttää sekä ongelmien ratkaisua mutta ennen kaikkea ennakoivia työhyvinvoinnin johtamisen elementtejä.

Tulipalojen sammuttamisen sijaan on aika rakentaa paloturvallisuutta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä valmennuksissa?

• rakenteita, joilla vahvistetaan yhteisön hyvinvointia

• johtamisen käytäntöjä, jotka tukevat mielen hyvinvointia arjessa

• konkreettisia, arkeen sopivia työkaluja motivaation, vuorovaikutuksen ja työn sujuvuuden tukemiseen

• opettajien ja valmentajien tukea ennaltaehkäisevien mallien käyttöön

• oppimistavoitteita, jotka mittaavat myös työyhteisön hyvinvointia, ei vain yksilötaitoja

Jos johtamiskoulutukset eivät muutu maailman mukana, ne jäävät nopeasti ajastaan jälkeen.

Mutta kun ne kehittyvät, niiden voima on valtava. Ne voivat luoda työpaikkoja, joissa ihmiset voivat paremmin – ja joissa organisaatiot menestyvät kestävästi.