Oppimisen infrastruktuuri – se, mitä ei nähdä, mutta joka ratkaisee kaiken
Miksi oppiminen jää usein puheeksi?
Monessa organisaatiossa puhutaan oppimisen tärkeydestä. Halutaan kehittää kulttuuria, vahvistaa motivaatiota ja kannustaa kasvuun.
Mutta mitä tapahtuu, kun työn arki alkaa?
Teams täyttyy palavereista, järjestelmät eivät tue tiedon jakamista, eikä kukaan tiedä, kuka kehittää ja mitä. Oppiminen jää puheeksi – koska rakenteet eivät kanna.
Oppiminen ei tapahdu itsestään. Tarvitaan käytännöt, roolit ja alustat, jotka tekevät oppimisesta näkyvää ja mahdollista.
Mitä oppimisen infrastruktuuri sisältää?
Oppimisen infrastruktuuri on organisaation hiljainen arkkitehtuuri.
Se rakentuu kolmesta asiasta:
Käytänteet ja toimintamallit
Miten oppimista johdetaan? Onko sille tilaa? Saavatko ihmiset palautetta ja reflektointia arkeen?
2. Tukiroolit
Kuka mahdollistaa oppimista? Onko vastuuta jaettu vai jääkö se sattuman varaan?
3. Alustat ja mittarit
Miten rakennetaan toimiva oppimisen arki?
Onko olemassa paikkoja, joissa oppiminen tapahtuu ja näkyy? Johtaako data kehittämistä?
Ilman näitä rakenteita oppiminen on yksilön vastuulla. Ja silloin se jää usein kiireen jalkoihin.
Oppimisen tukeminen ei ole pelkkää innostusta – se on järjestelmällistä arjen rakentamista. Kulttuuri luo tahtotilan, mutta infrastruktuuri mahdollistaa toiminnan.
Hyvä uutinen on tämä: Oppimisen infrastruktuuri on rakennettavissa. Ja kun se on kohdillaan, ihmisten potentiaali ei vain herää – se alkaa virrata työssä.
