Voiko oppimiskykyä johtaa, jos sitä ei mitata?
Organisaatiot mittaavat paljon asioita.
Myyntiä, tuottavuutta, työtyytyväisyyttä, asiakastyytyväisyyttä.
Harvemmin mitataan sitä, mikä pitkällä aikavälillä ratkaisee eniten: organisaation oppimiskykyä.
Tässä blogissa Karoliina Jarenkopohtii, miksi oppimiskyvyn mittaaminen on keskeinen osa organisaation uudistumiskyvyn johtamista.
Oppiminen jää helposti abstraktiksi
Oppimisesta puhutaan paljon.
Puhutaan oppimiskulttuurista. Uteliasta asenteesta. Kehittymisen tärkeydestä. Mutta harvoin kysytään: Missä olemme oikeasti hyviä oppimisessa? Missä meillä on esteitä? Mitkä rakenteet tukevat oppimista – ja mitkä estävät sitä?
Ilman mittaamista nämä kysymykset jäävät helposti arvailun varaan.
Oppimiskyky koostuu kahdesta asiasta
Organisaation oppimiskyky rakentuu kahdesta toisiaan täydentävästä ulottuvuudesta.
Ensimmäinen on oppimiskulttuuri.
Se liittyy esimerkiksi:
motivaatioon
psykologiseen turvallisuuteen
vuorovaikutukseen
uteliaisuuteen
Toinen on oppimisen infrastruktuuri.
Se tarkoittaa käytännön rakenteita ja toimintatapoja, jotka ohjaavat oppimista arjessa.
Näitä ovat esimerkiksi:
työn kehittämisen käytännöt
oppimisen johtaminen
tiedon jakamisen rakenteet
yhteiset reflektiot
Kuva on LEAD index - organisaation oppimiskyvyn arviointiraportista.
Se mitä mitataan, tulee johdetuksi
Jos oppimiskykyä ei mitata, sitä on vaikea johtaa.
Mittarien avulla organisaatio pystyy näkemään:
missä oppiminen toimii
missä se pysähtyy
millaisia kehitysaskeleita tarvitaan
Silloin oppimisesta tulee johtamisen kohde – ei vain hyvä aikomus.
Oppimiskyky on kilpailukykytekijä
2020-luvulla organisaation menestys ei perustu vain osaamiseen. Se perustuu siihen, kuinka nopeasti organisaatio pystyy oppimaan uutta ja muuttamaan toimintatapojaan. Oppimiskyky ei ole vain kulttuurinen ominaisuus. Se on strateginen kyvykkyys. On korkea aika ryhtyä mittaamaan ja kehittämään sitä systemaattisesti.
Olethan yhteydessä, jos haluat kuulla lisää siitä, miten mittaamme ja arvioimme organisaation oppimiskykyä!
