Johtajuus epävarmuuden ajassa

Vakaa ei enää ole oletusarvo

Työelämä ei ole enää vakaa. Eikä sen tarvitsekaan olla.

Me emme palaa selkeisiin suunnitelmiin, pysyviin rakenteisiin tai ennustettaviin polkuihin. Nyt johdetaan epävarmuudessa – ja se vaatii täysin toisenlaista herkkyyttä kuin aiemmin.

Uusi johtajuuden kieli – tilan pitäjä, ei hallitsija

Tulevaisuuden johtaja ei hallitse tilannetta. Hän pitää tilan elävänä.

Hän kestää sen, ettei tiedä kaikkea. Hän sallii toisten olla keskeneräisiä. Hän rakentaa luottamusta silloinkin, kun suunta ei ole vielä kirkas. Hän johtaa ilmapiiriä, ei pelkästään tehtäviä.

Tässä ajassa johtajalta kysytään:
- rohkeutta sanoa "en tiedä vielä"
- huumoria keventämään painetta
- armollisuutta itselle ja muille
- kykyä kohdata ihminen, ei roolia

Yhteys ilman sanoja

Joskus paras tapa puhua johtamisesta on tehdä se ilman sanoja.
Kohtaamalla katseella. Heittäytymällä hetkeen. Uskaltamalla näyttää myös oma haavoittuvuutensa.

Joskus paras tapa puhua johtamisesta on tehdä se ilman sanoja.
Kohtaamalla katseella. Heittäytymällä hetkeen. Uskaltamalla näyttää myös oma haavoittuvuutensa

Näin syntyy yhteys, joka ei tarvitse kalvosulkeisia. Yhteys, joka kantaa epävarmuuden yli.

Tärkein taito: tilan luominen ihmisyydelle

Tämä aika haastaa meitä, mutta se myös avaa ovia.
Kun emme voi hallita tulevaa, voimme luoda sille tilaa.

Tilaa luottamukselle, ajattelulle, leikille ja läsnäololle.

Ehkä juuri se on johtajuuden tärkein taito nyt:
antaa ihmiselle lupa olla ihminen – myös silloin, kun suunta ei ole vielä näkyvissä.